Tehtäviä polttareihin helppoa morsiussaunaa unohtamatta

Viime viikonloppuna vietimme riemukkaat ja helteiset polttarit, joilla onnistuin yllättämään ystäväni täydellisesti. Koska kesä on kovaa vauhtia käynnissä ja polttarisesonkikin alkaa elpyä, jaan parhaat ja huolella suunnitellut ohjelmanumerot meidän kaveriporukkamme polttareista. Kilpailut sopivat tietysti myös muihin juhliin.
tekemista_polttareihin_ennenaamukahviaeivoi

Skumppajooga

Skumppajooga – mikä tahansa juoma kädessä – on mahtava aloitus polttaripäivälle. Joogan on tarkoitus rauhoittaa ja tässä tapauksessa myös naurattaa. Todellisille joogahaille se voi tarkoittaa päivän treeniä, mutta muille se on kevyttä hassuttelua ja kehon lämmittelyä. Ohjasin skumppajoogan YouTubessa julkaistun Insider-kanavan uutisklipin perusteella.

Jos ei ole kokenut joogaaja, tunne omaa kehoaan tai on alkoholin vaikutuksen alaisena, on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.

Photobooth

Ajattelin vuosia, ettei ole mitään tylsempää kuin sieluttomat photobooth-kyltit eli suomeksi pahviset kuvauspisterekvisiitat. Koska kuitenkin halusin, että ystäväni juhlissa otetaan runsaasti kuvia, päätin askarrella photobooth-välineet itse. Askartelutarvikkeisiin meni kynien ja keppien kera 11 euroa, jolla valmistin ainakin 10 erilaista kylttiä. Kylteissä oli porukan yhteisiä sanontoja ja meille räätälöityjä lentäviä lauseita. Toimii!

Ystäväkirja

Juhlakaupoissa on myynnissä polttareihin tarkoitettuja ”Goodbye Ms, Hello Mrs” -logolla koristeluja tyhjiä kirjoja. Sellaisenaan ne toimivat ajatusten kirjauspaikkana ja vieraskirjana, mutta jos jaksaa nähdä vähän vaivaa, saa sinne taltioitua ihania muistoja polttareista ja niiden suunnittelusta. Minun koristelemaani kirjaseen tuli polttaripäiväkirja, ohjelmarunko, juhlien oheismateriaalia, ystäväkirjasivut kaikista vieraista ja valokuva-albumi, jonka morsian saa täydentää kehitettävillä kuvilla. Vaikka siis tietotekniikka tuhoaisi polttaritiedostot joskus, on jäljellä aina fyysinen muisto.

tekemistä_polttareihin_ennenaamukahviaeivoi_2

Aarteenetsintä

Kun olin lapsi, syntymäpäiväjuhlissa oli lähes aina avaimen piilotusleikki, jolloin ilmassa raikui lopulta ”lämpenee, polttaa” ja ”viilenee”. Enpä olisi uskonut, että vielä aikuisenakin voi innostua aarteenetsinnäksikin kutsutusta leikistä. Ohjelmanumeroon on helppo yhdistää myös kuvalahja, joka meidän juhlissamme oli polttarisankarin tulevan aviomiehen kuvalla koristeltu pullo. Niinpä etsimme siis morsiamen kadonnutta aviomiestä.

Polttaribingo

Suunnittelin itse mökkiympäristöön, polttariteemaan ja ystäviemme yhteiseen historiaan sopivan polttaribingoruudun. En valitettavasti voi jakaa sitä blogissani, mutta hyviä bingokohtia ovat esimerkiksi ”joku hyppää pommin veteen”, ”morsian puhuu lapsista”, ”morsian röyhtäisee”, ”morsian itkee” – näin muutamia mainitakseni. Bingo etenee illan ja tapahtumien mukaan.

Jos porukassa on bingosta muuten innostuvia, hauska idea olisi myös juontaa kuvabingo, johon voisi kätkeä joko piirrettyjä kuvia, tulostettuja valokuvia tai palasia yhteisistä muistoista, jotka muodostaisivat rivejä. Tällöin bingo suoritetaan, kuten ennen vanhaan bingohalleissa huutamalla.

Jätesäkkipukukilpailu

Ostin vuonna 2019 Tokmannilta vaaleanpunaisia jätesäkkejä, jotka ovat niin kauniita, ettei niitä tekisi edes mieli käyttää roskapusseina. Vaikka ne tulivat käyttöön myös siihen tarkoitukseen, järjestin polttareissa myös jätesäkkipukukilpailun.

Toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi. Jos vieraat eivät ole vielä nähneet morsiamen mekkoa, voi heitä pyytää suunnittelemaan asun, joka on heidän mielestään mahdollisimman lähellä morsiamen tulevaa, oletettua mekkoa. Toinen vaihtoehto on se, että jokainen suunnittelee jätesäkistä mahdollisimman hienon mekon, ja morsian valitsee niistä mieluisimman ’hääpuvukseen’.

Jätesäkkipukukilpailu ei valitettavasti ole ekologisin polttarileikki.

Hääaiheinen Alias

Keksin päästäni niin monta hääaiheista sanaa kuin vain pystyin. Teemasananselityspelit sopivat hyvin monenlaisiin juhliin, ja voisin ottaa tämän käyttöön myös syntymäpäivillä ja työyhteisön kekkereissä. Sananselityspeli päivänsankarista tai työpaikan pähkähulluista päivistä kuulostaa viihdyttävältä!

Hääaiheiset Alias-sanat on nähtävillä jutun lopussa kommenttikentässä!

tekemistä_polttareihin_ennenaamukahviaeivoi_3

Pahvilaatikkotwerkkaus

Jos juhlissa on tanssista innostuvia ihmisiä, on pahvilaatikkotwerkkaus hyvän mielen liikuntahaaste. Me täytimme pienet pahvilaatikot pingispalloilla, leikkasimme laatikkoihin pienen suorakulmion mallisen reiän sekä kiinnitimme lanteille sidottavat nauhat pahvilaatikkoihin. Teimme lootia kaksi, ettei kenenkään tarvitsisi heilua yleisön edessä yksin. Meidän juhlissamme pahvilaatikkotwerkkaus oli samaan aikaan suoritettava haaste, jossa nopeampi voitti, mutta miksei tuloksia voisi mitata myös sekuntikellolla.

Kurkkuviesti

Kurkkuviesti on villitsevä nopeuskisa! Joukkueet järjestäytyvät jonoihin, ja yksi suorittaja kerrallaan kuljettaa kurkkua jalkojensa välissä tietyn matkan. Viestikapulana toimiva kurkku vaihtaa viejää ilman, että kukaan koskee siihen käsillään. Mitä enemmän osallistujia on, sitä vaikeammaksi tehtävä muuttuu. Etenkin tietysti illan lopussa.

Kurkkuviesti vaatii läheisyyttä, joten porukan täytyy olla oikeanlainen, ettei kenellekään tule epämukava olo. Muutenkin juhlissa on hyvä muistaa, ettei ketään pidä pakottaa mihinkään ohjelmanumeroon, sillä se ei luo kuin pahaa mieltä kaikille. Kieltäytyminen elämässä on aina sallittua!

Pullonpyöritys

Voi olla, että vielä jonakin päivänä naimisiin menee sukupolvi, joka ei ole kuullutkaan pullonpyörityksestä, mutta minulle se on ihanan nostalginen tuulahdus lapsuudesta. Näin aikuisena sen avulla voi päästä erittäin syvällistenkin kysymysten äärelle tai sitten vaihtoehtoisesti aivan pähkähulluihin tehtäviin. Pullonpyöritys sopii hetkiin, jolloin aurinko on jo laskenut ja laiturilla istuvat illan viimeiset juhlijat.

Jos haluaa visuaalisesti näyttävämmän, mutta samankaltaisen ohjelmanumeron, voi hankkia prosecco pong -juomapelin juhlakaupasta. Lasien pohjiin voi kiinnittää tehtävälappusia, jotka on helppo räätälöidä kyseessä olevalle juhlaporukalle sopiviksi.

Morsiussauna

Kun suunnittelimme polttareita, halusimme ehdottomasti järjestää morsiussaunan. No, saunahetki ei aivan niin intensiivinen ollut kuin olisi voinut kuvitella, sillä illan väsy painoi jo monia. Suunnittelin kuitenkin juhliin morsiussaunan, jonka toteuttaminen on helppoa, ei vaadi suuria investointeja tai aiheuta valtavaa sotkua. Pyydän etukäteen jo anteeksi kansanperinteen taitajilta, sillä olen ottanut hieman omia vapauksia.

  • Saunaan laitetaan koivunoksia tuomaan hyvää naimaonnea.
  • Lisäksi lauteille asetellaan pisteleviä oksia, esimerkiksi kuusesta, muistuttamaan morsianta siitä, ettei elämä ole aina helppoa.
  • Ensiksi saunaan menevät naimattomat ja sen jälkeen rouvat. Meidän porukassamme ei ollut yhtäkään jo avioitunutta, joten päätin, että ensiksi saunaan menevät ne, jotka eivät halua naimisiin, ovat yksineläjiä tai avioituvat vasta joskus kaukana tulevaisuudessa. Kun ensimmäinen porukka on saunonut morsiamen kanssa ja poistunut saunasta, saa morsian seurakseen mahdolliset rouvat, pian tai lähitulevaisuudessa avioituvat ja ylipäätään naimisiin haluavat.
  • Jotta vanha suola ei janota, ripotellaan morsiamen päälle suolaa.
  • Morsianta vihdotaan lujaa, jotta synnit tarttuvat vihtaan. Tämän voinee korvata koivunoksilla, jotka on jo muutenkin kuljetettu saunaan.
  • Morsian heittää löylyä niin monta kertaa kuin on ollut entisiä heiloja. Viimeinen kauhallinen eli loppukiulu on aviomiehelle.
  • Morsiamelle tehdään kahvikuorinta, jotta tulevan vaimon luonne pehmenee.
  • Hänen päälleen voidaan sivellä hunajaa, joka tuo makeutta ja hedelmällisyyttä. Jos ei halua sotkea hunajalla, luulen, että saunatontuille riittävät sokerikiteetkin.
  • Kesken saunomisen morsiamen päälle kaadetaan lasi kylmää vettä muistuttamaan siitä, että avioliitossa tulee yllättäviä vaiheita.
  • Morsiamen vaatteet käännetään väärinpäin hänen ollessa saunassa. Kun hän näkee vaatteensa, kertoo reaktio siitä, minkälainen tulevan vaimon luonne on avioliitossa.
  • Kun saunasta poistuu, kaadetaan pesuvedet huolella pois. Se symboloi painolastien taakse jättämistä.
  • Morsian juoksee saunan jälkeen sen ympäri ja sylkee mielestään kaikki entiset heilat. Halutessaan nimet voi kailottaa myös ääneen. Lopuksi hän pulahtaa järveen, jotta sulhot varmasti jäävät sinne. Polttariseurue voi samalla pitää meteliä, jotta pahat henget lähtevät, mikä takaa onnistuneen hääpäivän.
  • Saunan jälkeen morsiamen tukka letitetään samalla, kun itkuvirsi soi. Tällöin morsiamen ei tarvitse itkeä avioliiton aikana. Itkuvirsien mestareita ovat vanhat karjalaisnaiset, joten internet tarjoaa varmasti oikein hyviä kipaleita morsiussaunan päätökseen.

Jos kaipaat muita puuhavinkkejä aikuisten juhliin, kannattaa tutustua hyvän tuulen mökkiolympialaisiin.

Mitä sinun polttareissasi tapahtui? Löysitkö mieluisia tehtävävinkkejä?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | Instagramissa

Saran salainen vartalokuorinta

Sain ystävältäni Saralta joululahjaksi purkillisen itse tehtyä vartalokuorintaa, joka suorastaan huumasi minut. Resepti osui suoraan sydämeeni, vaikken ole oppinut käyttämään kaupoista saatavaa luonnonkosmetiikkaa. Ilahdun kuitenkin aina aidoista raaka-aineista – puhumattakaan siitä, että lahjaksi saatu kuorinta on itse tehty ja käytössä tehokkaaksi havaittu.
DIY-vartalokuorintaSara on koonnut ohjeensa nettiselvityksen perusteella ja muokannut sen omaan käyttöönsä sopivaksi. Kovin kauaa kuorintaresepti ei siis pysy enää salaisena, mutta tämä resepti ansaitseekin tulla löydetyksi.

Kuorinta sopii koko keholle. Sitrushedelmäallergikko voi jättää appelsiininkuoren kokonaan pois ja vähentää kookosöljyn määrää tai korvata raastetun kuoren esimerkiksi parilla ruokalusikallisella kaurahiutaleita.

Koska kuorinta on myrkytön, voi sillä hemmotella sellaisiakin nautiskelijoita, esimerkiksi lapsia, jotka ovat vaarassa syödä kuorinta-ainetta.

Itse tehty vartalokuorinta

2 dl kahvinpuruja | 2 dl sokeria | 1,75 dl kookosöljyä |
3 rkl hunajaa | yksi appelsiininkuori raastettuna

1. Raasta appelsiininkuori, ja sulata kookosöljy, jos se on ollut jääkaapissa. Älä sulata öljyä mikrossa, vaan haaleassa vedessä. Parempi tietysti on, jos öljyn antaa huoneenlämmössä pehmetä.

2. Mittaa kaikki ainekset astiaan, ja sekoita massa tasaiseksi.

3. Kaada seos kannelliseen lasipurkkiin ja sulje se huolellisesti. Jos aikoo antaa kuorinnan lahjaksi, kannattaa seos jakaa pieniin purkkeihin, esimerkiksi minihillopurkkeihin.

Kiitos, Sara! Aion pihistää tämän idean tuleviin lahjoihini häikäilemättä.

Vinkkaa myös muista hyvistä DIY-resepteistä!

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | Instagramissa

Hyvän tuulen mökkiolympialaiset

Rakastan juhlien järjestämistä, ja minusta pieni kisailu kuuluu ainakin mökkipirskeisiin. Nettiohjeet luottavat tikanheittoon ja jopa ammuskeluun, joten kokosin muutaman älyä, tuuria ja taitoa yhdistävän lajin yhteen. Ei aseita kenenkään mökkireissulle!
DSC_0023 (4)Kysyin jopa eräässä keskustelusovelluksessa vinkkejä mökkiolympialaislajeiksi. Moni tiedusteli, onko käytössä aseita. Kuulemma miesten reissuilla jonkinlaisia aseita on aina. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi kesällä tulee ruumiita. Minkäänlaiset tai -tasoiset aseet eivät kuulu mökille.

Olipa vastaajissa sitten huvikseen heittelijöitä tai ei, esiintyy netin valmiiksi kootuissa mökki- ja polttariolympialaisissa joka tapauksessa paljon vaativia lajeja, kuten nimanomaan ammuntaa tai hurjia urheilusuorituksia. Mitä jos vain nauttisi kesästä ihan kevyillä kisoilla ilman kättä pidempää?

Hyvän tuulen mökkiolympialaislajeja

Sananselitys
Alias pelinä on aika työläs ja aikaa vievä, mutta sanoja voi selittää muutenkin. Joukkueesta kannattaa valita suorittava pari, ja vielä hauskempaa pelistä tulee, kun sanat keksii itse.

Tikanheitto
Klassikko. Jos kaikki ovat erityisen hyviä heittäjiä, kannattaa ohjeistaa heittämään huonolla kädellä.

Pallonheitto
Hassuttelukaupoista löytää oivia apuvälineitä, kuten päähineitä, joihin palloja heitetään.

Tietovisa tai ristisana osallistujista
Toki myös perinteinen visa on hyvä valinta, mutta uudenlaista puhtia tietokilpailut saavat, kun niihin yhdistää triviatietoa porukasta. Kisan voi tehdä myös ristisanamuotoon.

Tunnusmusiikkivisa
Tietovisojen ei aina tarvitse olla kysymyspatteristoja, vaan ne voi tehdä sarjojen ja elokuvien tunnusmusiikeista. Tai mistä tahansa audioelementistä – vaikka linnunlaulusta!

Kurkkuviesti
Kisassa kurkku vaihtaa omistajaa reisien välistä toiseen ikään kuin viestikapulana. Kuulostaa roisilta, mutta tutussa porukassa on oikein viihdyttävä ja innostava viestilaji, joka vaatii keskittymistä ja kekseliäisyyttä.

Pussihyppely
Tukevalla säkillä pussihyppely on edullinen ja sopivan lapsenmielinen kilpailu illanviettoon myös aikuisille.

Piilotettu esine
Aikuiset on helppo villitä hyvällä palkinnolla etsintäleikkiin. Jos ympäristö on mielenkiintoinen, saa pelistä yllättävän viihdyttävän ja jopa liikunnallisen.

Mitä lajeja suosittelet juhlaolympialaisiin?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

DIY: Aikuisten ekojoulukalenteri

Voisin luetella aika monta asiaa, joita aikuinen ei varsinaisesti tarvitse, mutta kummasti erityisesti juhlasesongit saavat järkevänkin ihmisen hurahtamaan. Hyvissä voimissa olevia hittituotteita ovat joulukalenterit, joita valmistetaan antaumuksella myös aikuisille. Jos kalenterin tekee itse, välttyy turhalta krääsältä.
aikuisten_ekokalenteriEnpä olisi uskonut minkälaisia jouluhirmuja blogissani käy! Viime päivien ylivoimaisesti suosituin blogitekstini on ollut aikuisten joulukalenteriin liittyvä inspiraatiojuttu, joka on julkaistu vuosi sitten. Viimevuotinen kalenteri-ideani keskittyi herkkuihin ja erityisesti viiniin, mutta tänä vuonna joulukalenterin luukuista kaivetaan lähinnä puhdasta omatuntoa ja luomunautiskelua.

Ekojoulukalenteri aikuisille

Ekojoulukalenterin sisältö sopii luonnonmukaisista tuotteista ja kasvisruoasta kiinnostuneille ja tietenkin myös niille, jotka arastelevat aihetta eivätkä saa aikaiseksi tehdä kunnollista tutustumismatkaa uusiin tuotteisiin. Kannattaa siis hemmotella suvun ja ystäväpiirin jääräpäitä, kun siihen on mahdollisuus. Kalenterin kaikki tuotteet voi hankkia suurimmista ekokaupoista tai päivittäistavarakaupoista, ja loppuhintaan voi vaikuttaa muuttamalla luukkuehdotuksia ja lisäämällä tehtävien määrää.

Luukkuehdotukset

  1. Oliiviöljysaippua. Puhtaana joulukuuhun!
  2. Raakasuklaapatukka, koska joulu on herkkujen aikaa.
  3. Matcha Latte, esim. Oatlyltä, ei kannata lähteä liian suurella vaihteella juhlakauteen tai kyllästyy heti. Siis jotakin ei-jouluista kehiin!
  4. Tehtävä: Tee hyvää. Ota selvää hyväntekeväisyyskohteista. Vielä ehtii osallistua esimerkiksi Joulupuu-keräykseen.
  5. Tuikku
  6. Kasviproteiinijauhepussi. Jaksaa jouluun saakka ja myös kauas sen yli!
  7. Inca Kola. Ei koko ajan tarvitse juoda joulujuttuja tai perus-colaa.
  8. Piparkakkuja, tietysti itse tehtyjä
  9. Tehtävä: Tee lista asioista, jotka täytyy suorittaa ennen joulua. Vältä stressi etukäteen.
  10. Luomuyrittisuolaa, esim. Herbamare. Maustaa pikkusuolaiset ja joulupöydän pääruoat!
  11. Jouluteepussi
  12. Paahdettuja kikherneitä naposteluun. Suklaata ei voi joka päivä syödä.
  13. Kynttilä, onhan Lucian päivä.
  14. Glögiä
  15. Pussillinen valmista seitanjauhoseosta
  16. Voimaleipäpaketti, esim. Ruohonjuuresta. Askeettista ja voimaa antavaa välipalaa aattoon saakka.
  17. Tehtävä: Käy joulutorilla. Joulutunnelma on mielentila, ja pelkästään torin läpi kävely auttaa virittäytymään jouluun.
  18. Jouluteepussi
  19. Kookosmannaa, esim. Foodin. Vähän kuin nutellaa, mutta ilman suklaata!
  20. Kynttilä
  21. Vegaanista suklaata
  22. Tehtävä: Rauhoita ajatukset. Kaikki on hyvin. Kuuntele joululaulu, johon et ole ehtinyt kyllästyä.
  23. Pieni jouluherkku, toiseksi viimeinen luukku on aina tylsä. Enteilee jackpotia!
  24. Kookosöljyä. Kyllä, kookosöljyä viimeisestä luukusta! Siksi, että sitä voi käyttää kaikkeen – niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Alustaideoita

Kalenteri kannattaa rakentaa alkuperäisidean hengessä tietysti kierrätysmateriaaleista tai ainakin kierrätettävistä materiaaleista. Helpointa on hankkia pieniä pussukoita, jotka voi ripustaa paksulle narulle seinään. Koristelussa voi hyödyntää esimerkiksi käpyjä ja havuja. Pikkuruisella pyykkipojalla kiinnitetyt paperipussitkin voisivat näyttää kivoilta. Jos taas kodista löytyy jo valmiiksi monissa työhuoneissa nähty, yleensä muistitaulun roolia esittävä metallikehikko, voi kalenterinyssäkät kiinnittää myös siihen. Yksinkertaista ja tyylikästä!

Joku saattaa väittää, että joulukalenterihommissa on jo tässä vaiheessa marraskuuta pahasti myöhässä, mutta onhan edelleen kaksi viikkoa aikaa. Pienelläkin vaivannäöllä saa aikaan tyylikästä jälkeä. Sitä paitsi sisältö merkitsee eniten – ja ennen kaikkea se, että saa muistaa toista ihmistä. Parhaiten kotitekoinen joulukalenteri palvelee silloin, kun sen voi jakaa muiden kanssa. Eikä sitä kai jaksaisi yksinään yllättyä ihan joka päivä minilahjoista, jotka on vieläpä itse pakannut luukkuihin.

Esittelen myöhemmin myös kulttuurijoulukalenterin.

Meneekö joulukalenterihömpötys jo liian pitkälle?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Mikä on kukkasi suosikkilimonadi?

”Sprite!” vastasi Lidlistä ostettu kolmen euron krysanteemikimppuni. Jätin kimpun Sprite-kylpyyn keittiön pöydälle.
DSC_0005 (3).JPG
Kaikki lähti Youtuben typeristä limonadiniksivideoista. Ostimme kaksi tölkkiä sokerikokista vessanpöntön puhdistukseen ja yhden Sprite-tölkin kukkamaljakon vettä raikastamaan. Lopputulos: Vessanpönttö on likaisempi kuin aiemmin, mutta keittiön pöydän kukilla menee paremmin kuin olisin voinut uskoa.

Kiikutin krysanteemit kotiin torstaina 3. toukokuuta. Lauantaina 12. toukokuuta ne näyttävät edelleen yhtä hyviltä kuin ostopäivänä. Ainoastaan muutaman nuupahtaneen lehden olen poistanut tehostaakseni terhakkaa ulkonäköä, mutta kukinnot ovat tismalleen samannäköiset kuin yli viikko sitten. Jos kukoistus on Spriten ansiota, kannattaa euron tölkki todella ostaa. Kertokaa ihmeessä, kuinka kauan krysanteemit yleensä kestävät hyvännäköisinä!

Täytyy tosin myöntää, ettei tämä limpparisekoilu oikein sovi elämäntyyliini ja arvoihini. En ole pihi, mutta tuntuu tuhlaamiselta ostaa limpparia kukille. Toisaalta se voi tuottaa jopa säästöä, jos kasvit kestävät oletettua pidempään. Voisi myös kysyä, onko leikkokukkia pakko ostaa. Ei varmasti, ja pitäisi sitä paitsi pitää huolta, että kukat olisivat eettisesti tuotettuja ja olisi hyvä tukea pienyrittäjiä suurien markettien sijaan.

Kaikista älyttömin mieleen noussut kysymys oli syvästi eettinen: Onko limonadin juottaminen kasville sen kaltoinkohtelua? Onneksi krysanteemit eivät osaa puhua.

(Ihan vähän muuten nolottaa, jos kuvassa ei olekaan krysanteemi.)

Kasvitieteilijät, onko tässä mitään järkeä?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Tilannekatsaus proosateokseeni – kaupan päälle vinkkejä vasta-alkajalle

Kolme on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäistä kertaa koskaan uskon siihen, että todella julkaisen proosateoksen. Haaveilemalla ei näppäimistö kulu, joten vapaa-ajalla tehtävä teos vaatii kärsivällisyyttä ja yksinäisyyttä läppärin edessä.
DSC_0003DSC_0006DSC_0008Pöytälaatikkokirjoittajia on yhtä monta kuin on pöytiä, laatikoita ja kirjoittajia. Teoksen julki saattaminen taasen on sekoitus taitoa, työtä ja tuuria. Harvalla on kaikki kortit pakassa jo valmiiksi.

Onkin käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Täytyy joko rustata illat hiljaa kuvitteellisen öljylampun alla ja tulla ulos Finlandia-teoksen kanssa tai sitten voi kertoa rehellisesti kirjoittamisesta, ja toivoa, että joku löytää oman työn tuloksen siten.

Jos rahallista korvausta ei oteta huomioon, kirjan suurin täyttymyshän on tulla julki. Silloin vanhanaikainen kustantaminen ei ole ainoa vaihtoehto. Jos kustantajaa ei löydy, voi harkita itsenäistä verkkojulkaisemista, joka on käytännössä ilmaista. Jotakin mystistä kirjoihin täytyy kuitenkin liittyä, sillä mikään ei silti tunnu samalta kuin se hetki, jolloin saa oman teoksensa käsiin ihan oikeasti. Sellaisen teoksen, jolle on proosalajissa antanut kaikkensa.

Missä mennään?

Teoksessani on 33 lukua, joista olen kirjoittanut noin puolen sivun kuvaukset. Olen nimennyt keskushenkilöt, ja tehnyt muistiinpanot niiden luonteista, suhteista ja ammateista, vaikka henkilöitä ei ihan tuhottomasti olekaan.

Omiin tapoihini kuuluu se, että kirjoitan lähtökohtaisesti täysin valmista tekstiä. En kirjoita sillä ajatuksella, että palaan korjaamaan tekstiäni, vaikka se onkin myöhemmin välttämätöntä varmasti. Haluan myös edetä kronologisesti alusta loppuun, joten olen aloittanut kuuliaisesti ensimmäisestä luvusta. Nyt menossa on kolmas. Liuskoissa mitattuna luvut ovat viidestä kahdeksaan sivua, mikä vastaa hieman suurempaa kirjan sivumäärää, sillä yksi kirjan sivu on tyypillisesti noin 1800 merkkiä sisältäen välilyönnit. Tiedän olevani nopea kirjoittaja, joten hyvinä hetkinä yksi luku syntyy työpäivän jälkeen, kun taas huonoina ei tapahdu mitään. Keskivertoinspiraation päivinä etenen yhdessä luvussa kohtaus kerrallaan.

Kronologiseen etenemiseen silloin tällöin yrittää tehdä särön innostuminen jostakin kielikuvasta tai mehukas tarina, jonka tiedän voivani mahduttaa kirjaan. Tällöin kaivan esiin muistikirjani tai kirjoitan elektroniseen muistilappuun pätkän valmiiksi, jotta sen voi kaivaa oikean hetken koittaessa esiin.

Kustantamoonhan voi periaatteessa ottaa yhteyttä jo, kun kirja on alkutekijöissään, mutta omalla kohdallani uskon lopputuotteen voimaan, vaikka se vaatisi muutoksia niin kuin yleensä lähes kaikkien käsikirjoitusten kohdalla käy. Siksi kirjasta tulee kirja vasta, kun se on kustannettu. Siihen asti kaikki ovat käsikirjoituksia. (Puhun koko ajan siis ikään kuin virheellisesti kirjasta.)

Kirjoita, kirjoita, kirjoita

Kuulostaa tietenkin aika hölmöltä, että jakelen vinkkejä proosakirjailijoille ilman, että olen itse julkaissut yhtään mitään kaunokirjallista. Mutta kirjoittanut olen. Ja paljon. Ja kaikenlaista: lehtijuttuja, radioreportaaseja, blogeja, kritiikkejä, gradun, kaksi runokokoelmaa, kaksi historiikkia ja kymmeniä novelleja. Kirja on projekti – ärsyttävän kapulakielisesti sanottuna. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla, ja proosassa monipuolisesta taustasta on hyötyä, kunhan muistaa jättää ammattimaneerit pois kyydistä heti ensimmäisellä pysäkillä.

Vinkkejä vasta-alkajalle:

  • Mitä haluat sanoa teoksellasi? Proosateos on vain peräkkäin aseteltuja sanoja, jos ne eivät yhdessä muodosta sanomaa. Tavallinenkin tarina kertoa suuresta teemasta. Sanat ovat kauniita sellaisenaan, mutta käsikirjoituksen voima on ideassa.
  • Eletty elämä on parasta. Varasta tosielämän tarinat ja lausahdukset. Salakuuntele keskusteluita häikäilemättä. Bussimatkat ovat loistava paikka korvien höristelylle. Ajattele ympäristöä kirjan näkökulmasta, ja kuvittele, mitä päähenkilö tekisi tutuilla seuduilla.
  • Hyödynnä omalaatuisten läheisten piirteet. Kannattaa olla kuitenkin kohtelias, jotta läheisiä on vielä kirjan julkaisunkin jälkeen.
  • Suunnittele. Harva rykäisee 300-sivuisen draaman yhdeltä istumalta improvisoiden. Proosaan kannattaa suhtautua kuin mihin tahansa hyvään tekstiin: jäsentele sisällöt, tee tarkat rajaukset ja aseta selkeä tavoite. Suunnittele lukusisällöt, ja tee alustava käsikirjoitus.
  • Kanna mukana muistikirjaa. Puhelimen muistilista ei tunnu yhtään samalta, ja ohjaa yleensä harhapolulle selailemaan luurin muita sisältöjä. Parhaat hetket kannattaa taltioida vanhakantaisesti kynällä. Suosittelen edes kokeilemaan!
  • Kaikkia teoksia ei julkaista. Se on tosiasia. Mutta aina joku julkaistaan.
  • Kirjoita silloinkin, kun ei oikein huvittaisi. Yritä edetä kronologisesti. Taito jalostuu, kun sitä tekee silloinkin, kun luulee, ettei luista. Aina voi korjata. Kronologisesti eteneminen pitää ajatukset kasassa.
  • Kirjoita niin kuin kirjoittaisit itsellesi, mutta niin, että sen voisi lukea koko maailma. Rahasta tehdään paljon asioita, ja myös kirjoitetaan, mutta parasta jälkeä syntyy, kun kirjoittaa niin kuin ei olisi pakko. Se tunne kannattaa hyödyntää niin pitkään kuin mahdollista.

Lopuksi täytyy muistuttaa, että niin tärkeä kuin proosateokseni minulle onkaan, on parasta kuitenkin elämä, joka tapahtuu kirjan sivujen ulkopuolella. Sitä ei kannata unohtaa. Kirja on ykkösluokan piletti pakomatkalle, mutta sillä ei tee yhtään mitään, jos lähtöpisteessä mikään ei ole mallillaan.

Ensimmäisen osan kirjakuulumisistani voi lukea täältä.

Haaveiletko kirjan kirjoittamisesta? Mitä haluaisit tietää kirjoittamisesta?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Joululahjavinkkejä keski-ikäisille

Mikä ihana sana: keski-ikäinen. Hyvin suhteellinen myös. Ennen kuoltiin viisikymppisinä, joten olisin vanhan mittarin mukaan nyt itsekin keski-ikäinen. Vaan enpä ole elintasonousun vuoksi. Siksi minulla on myös mahdollisuus hemmotella keski-ikäisiä vanhempiani. Kurkista, mitä keski-ikäisen jäärän pakettiin kannattaa kääräistä ensi viikolla!
DSC_0011.JPGVeikkaan, että pienimpien pukin odottajien paketit ovat monella jo kasassa, ja siksi keski-ikäiset tontut odottelevat vielä pakettejaan. Jokainen aikuinen pärjää varmasti ilman lahjoja, mutta omien mahdollisuuksien mukaan kannattaa toista muistaa pienesti. Tai siinä mittakaavassa kuin haluaa. Toisaalta ikäjaottelu on aika typerää. Näillä vinkeillä voi yllättää kenet tahansa. Ei ehkä ihan leikki-ikäistä, mutta lähes jokaiselle nämä käyvät.

Laatuviiniä tai pienpanimoiden oluita. Itse asiassa viinin ei edes tarvitse olla kalleinta mahdollista, tietenkään. Jouluteemainen glögiviini sopii hyvin lahjaksi tai jokin muu lahjansaajan makuun sopiva puteli. Myös alkoholittomia viinejä saa Alkosta, ja ne sopivat myös iltajuomisiksi. Pienpanimoiden oluita kannattaa ostaa olutharrastajalle ihan jo siksi, että paikallisia pienpanimoita kannattaa tukea hinnasta riippumatta. Makumatka on tärkeämpi kuin se, että mallasjuomat osuisivat täysin maistelijan makuhermoihin. Tällaiset lahjat antavat myös mahdollisuuden kertoa omista arvoistaan lahjansaajalle. Minä esimerkiksi ostan lahjaksi vain vegaanisia tai vähintään luomuviinejä.

Herkkukori. Koria koskevat samat säännöt kuin juomapuolta. Veganismista innostuneen kannattaa yllättää vanha jäärä tuotteilla, joissa ei ole mitään eläinperäistä. Tai sitten vain ostaa niitä perinteisiä herkkuja, joista vastaanottaja ainakin pitää. Helppo, mutta varma valinta.

Hygieniatuotteet, eli kauniimmin sanottuna kauneustuotteet. Jokainen terve ihminen käy pesulla ja nauttii puhtaudesta. Kannattaa hankkia lahjansaajan suosikkishampoota tai superlaiskalle isälle särmikäs deodorantti ja suihkugeeli. Ihmiselle, jolla on jo todennäköisesti kaikkea, arkea helpottavat tuotteet ovat hyvä vaihtoehto: ei tarvitse itse muistaa täydentää kaappia kauppareissulla.

Hieronta- tai kampaamolahjakortti. Yleensä tällaiset palvelut ovat kalliita tai sellaisia, johon ei vain jostakin syystä saa aikaiseksi mentyä. Siksi kannattaa hankkia lahjakortti opiskelijahoitolasta, jossa hinnat ovat edullisemmat, mutta palvelu yhtä jouhevaa.

Yhdistyksen jäsenmaksu tai harrastekurssi. Menneet vuosikymmenet taisivat olla yhdistysten kulta-aikaa, mutta kyllähän niitä edelleen on olemassa ja vieläpä hyvässä toimintakunnossa. Kohde riippuu tietenkin lahjansaajasta, mutta hyviä kohteita voisivat olla ruokaan, juomaan, menopeleihin tai historiaan, kuten sukututkimukseen, liittyvät seurat. Jokin hyödyllistä tietoa tarjoava yhdistys joka tapauksessa. Valmiiksi maksettuja viikonloppukursseja voi hankkia yleensä kansanopistoilta, ja nämä voivat olla myös hyvä sauma tarjota yhteistä tekemistä.

Uusi kodinkone. Tuliterä vehje voi olla kallis tai sitten muutaman kympin arkea helpottava kapistus. Jotkut vetävät mukanaan mikroa ties miltä vuosikymmeneltä, raahaavat perässään ikivanhaa imuria tai unelmoivat edes salaa maidonvaahdottimesta. Niin, ja eteisen hiekkakasoista neuroottiselle sopii rikkaimuri. Testattu toimivaksi!

Kirjat ja tehtävälehtiset. Romaaneja rakastavalle kirja on varma lahja, vaikka kulutuksen kannalta olisikin järkevämpää tyytyä kirjaston tarjontaan. Tehtävälehtisillä tarkoitan muun muassa ristisanatehtäviä tai sudokuja. Sellaista mukavaa välipäiväpuuhaa, jos esimerkiksi Aamulehden perinteisistä kuva-arvoituksista on jo saanut tarpeekseen. Tarkemmin ajateltuna myös erikoisaikakauslehti on käypä lahja. Ne ovat yleensä suhteellisen kalliita, mutta sisältävät laadukkaita artikkeleita.

Jotakin, mitä vastaan jäärä kiukuttelee. Niskuroinnista keski-ikäisen tuntee. Osta budjetin mukaan erikoisruokavalioon keskittynyt kokkauskirja tai -kurssi, älypuhelin, tabletti tai lahjakortti uuteen, jännittävään ravintolaan. Joulupuun alla voi lahjoja avatessa näkyä nyrpeä naama, mutta kyllä se siitä oikenee. Me kaikki taidamme kuitenkin rakastaa uusia kokemuksia.

Pääasia lienee kuitenkin yhdessäolo. Toivottavasti!

Julkaisen jokaisena adventtina jouluun liittyvän pohdinnan. Kaikki tekstit voi lukea Joulukalenteri-tunnisteesta.

Mitä hankit lahjaksi vanhemmillesi tai ikätovereillesi?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

DIY: Aikuisten joulukalenteri

Kaksi viikkoa joulukuun alkuun! Joulu on lähimmäisten huomioimisen aikaa, mutta myös itseään täytyy hemmotella. Aikuinen ihminen pärjännee ilman suuria yllätyksiä, mutta pikkuruinen arjen piristys pelastaa monta loskaista aamua. Pakkaa kalenteriin kuohuvaa tai muita luukun avaajan suosikkiherkkuja!
DSC_0068DSC_0055Esimerkkikalenterin luukut eivät tarkoita sitä, että alkoholia pitäisi tai kannattaisi juoda joka päivä. Voihan pulloja säästää ja nauttia silloin, kun hetki on oikea. Britanniassa itse asiassa on myynnissä kuohuviinijoulukalenteri, jonka olisin tilannut viivana kotiin, mutta kovin yllättävää, ettei sitä toimiteta Suomeen. Suomessa taasen alkoholia sisältävän kalenterin tekeminen lienee mahdottomuus lainsäädönnön vuoksi, tai jos sellainen tehtäisiin, hinta veisi varmasti koko joululahjabudjetin.

Aikuisten joulukalenterin 24 luukkua kahdelle henkilölle, suklaasta nauttivalle viiniharrastajalle ja karkkia karttavalle olutintoilijalle:

  1. Erikoisolut jouluteemalla ja piccolo-kokoinen kuohuviinipullo tai samppanjaa
  2. Pieni joulusuklaa
  3. Salmiakkirasia
  4. Erikoisolut
  5. Piccolo-kokoinen kuohuviinipullo
  6. Pieni punaviinipullo
  7. Jouluolut
  8. Perusolut
  9. Yhdessä syömään uuteen ravintolaan
  10. Erikoisolut
  11. Piccolo-kokoinen kuohuviinipullo
  12. Suklaapatukka
  13. Kuohuviini-pullo demie-koossa
  14. Isokokoinen erikoisolut
  15. Piccolo-kokoinen kuohuviini
  16. Kävelylle, joka päättyy tunnelmalliseen kahvilaan tai pubiin
  17. Perusolut
  18. Keskikokoinen punaviinipullo
  19. Suklaaherkku
  20. Perusolut
  21. Piccolo-kokoinen kuohuviinipullo
  22. Erikoisolut
  23. Vegaanista suklaata
  24. Laadukas jouluolut ja glögikuohuvapullo normaalikoossa

Mielikuvituksen käyttäminen on myös sallittua! Täytä koko kalenteri kuohuvalla, oluella, karkilla, palveluksilla tai vaikka rakkausrunoilla, jos siltä tuntuu.

Eihän siinä ole minkäänlaista yllätystä, jos ostaa kalenterin sisällön itse ja kokoaa sen? Ei niin! Siksi jännitystä täytyy järjestää. Se tapahtuu näin:

1. Päätä etukäteen vain ensimmäisen päivän ja jouluaaton luukku, jossa on tietysti isoin yllätys. Vaikkapa samppanjaa ja kallis erikoisolut! Ensimmäinen päivä voi alkaa myös pienellä hemmottelulla. Ripottele mukaan luukkuja, jotka sisältävät yhteistä tekemistä.
2. Molemmille jää siis 10 omaa yllätystä, jos ensimmäisenä päivänä ja jouluaattona kumpikin saavat yllätykset.
2. Numeroi luukkuihin tulevat tuotteet. Nosta joka päivä yksi numero, joka määrittää sen, minkä yllätyksen saa ottaa. Voi siis olla, että saa yllätyksiä useana peräkkäisenä päivänä, tai sitten jää ilman päiväkausiksi. Ehkä aikuinen ihminen sen kestää.

Ensi vuonna kalenterin kokoamisvuorot kannattaa vaihtaa päikseen. Jos ei ole toista henkilöä jakamassa kalenteria samassa taloudessa, idean voi toteuttaa työporukalla tai kaverin kanssa. Yksi vaihtoehto on antaa kaverille rahat ja ohjeet niin, että hän valitsee kalenterin sisällön. Omaksi tehtäväksi jää vain avata luukut ja piristyä. Aika täydellistä itsehemmottelua!

Onko joulukalenteriaskartelu mielestäsi aivan turhaa vouhotusta vai kenties nouseva trendi? Miten muuten arkea voisi piristää joulun aikaan?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

DIY: Häälehti

Kuumin hääsesonki on ohi, mutta itse asiassa uusi kolkuttaa jo ovella. Kaikista pedantimmat morsiamet aloittavat nimittäin suunnittelun ajoissa. Niin, ja meneväthän ihmiset naimisiin myös muina vuodenaikoina kuin kesällä. Häälehti on kätevä tapa antaa vieraille muisto juhlasta ja tarjota juhlahumun lomassa sopivan kevyttä ajanvietettä.
cup-2583844_960_720Kuva: Pixabay

Kuten ehkä tiedätte, naimisiinmeno ei merkitse minulle mitään. Häät ovat kuitenkin ihania juhlia, eikä kenenkään muun valinta ole minulta pois. Päinvastoin, osallistun mielelläni juhlatalkoisiin, koska ihmisiä on mukava auttaa. Parhaiten autan antamalla palan siitä, missä olen hyvä.

Tänä syksynä on jälleen pyörähtänyt käyntiin lehden tekeminen serkkuni hääjuhlaan. Varmastikaan vielä joitamia vuosikymmeniä tai vuosia sitten häälehtiä ei todellakaan olisi alettu näpräämään, kun tarjolle muutenkin laitettiin vain voileipiä ja ohjelmaan kuului lähinnä hillumista seurantalolla. Käytänteet muuttuvat, ja melko monessa juhlassa on pöytään jaettava lehtinen. Jotkut luottavat informatiiviseen sisältöön, mutta itse suosin journalistista tyyliä, joka ei tyydy vain selostamaan salaattilajeja ja leikkituokioiden ajankohtia.

Mitä häälehteen kannattaa sisällyttää?

  • Hääohjelma auttaa vieraita pysymään kärryillä siitä, mitä tapahtuu.
  • Menun voi lisätä häälehteen tai pitää sen näkyvillä vain pöytiin jaettavissa korteissa. Kyllähän menu viimeistään buffetissa selviää vieraille, mutta allergioiden vuoksi ruokalajeja on hyvä päästä kurkkimaan etukäteen.
  • Pöytäkartan saa kätevästi häälehden keskiaukeamalle. Toimiva ratkaisu, jos häälehdet jaetaan ennen saliin siirtymistä, esimerkiksi juhlatilan aulassa.
  • Hääparin haastattelut ovat oma erikoisuuteni. Teen ne yleensä antamalla hääparille noin 10 kysymystä, joihin he vastaavat kirjallisesti. Sen jälkeen kokoan ne eheiksi henkilökuviksi, jossa suorat kysymykset on häivytetty. Jos ei koe journalistista kirjoittamista vahvuutenaan, kysymys-vastausmuotoinen haastattelu viihdyttää vieraita varmasti ihan yhtä hyvin. Lehtityyli tosin hieman kärsii tässä ratkaisussa.
  • Kaaso- ja bestman-esittelyt on kohteliasta lisätä häälehteen, koska yleensä heidän roolinsa on oleellinen ja työmäärä voi olla melko suuri. Esittelyt ovat kiitos työpanoksesta ja muistutus myös vieraille siitä, että he voivat halutessaan kääntyä kaasojen ja bestmanien puoleen.
  • Kuvamuistot hääparin yhteisen taipaleen varrelta tuovat paksuutta häälehteen ja piristävät yleisilmettä. Haastatteluihin ja esittelyihin ei tarvitse ympätä kaikkea, kun osan voi kertoa kuvin. Kaikki eivät sitä paitsi edes jaksa keskittyä lukemiseen ainakaan juhlan aikana.
  • Polttaripäiväkuvat saavat todennäköisesti nauramaan, ja oikein sommiteltuna ne sopivat hyvin klassiseenkin ilmeeseen.
  • Vierasesittelyt ovat hitti! Kuinka osuvasti ja hyväntahtoisesti ihmisestä voikaan kertoa yhden rivin esittelytekstillä. Esittelyt voi aakkostaa, jos pöytäkartta on näkyvissä. Jos näin ei ole, voi esittelyt luokitella pöytäryhmittäin.
  • Tietovisa häälehdessä vapauttaa ohjelmasta tilaa muuhun ja tuo odotteluaikaan hyvää ajanvietettä. Kaikki eivät edes halua mahduttaa hääparitietovisaa omaan ohjelmaansa, mutta tietovisafanit saavat kisajanonsa tyydytettyä paperiversiossa, jonka oikeat vastaukset voi joko kuuluttaa tai kätkeä lehtiseen.
  • Sanakirja sopii monikulttuurisiin häihin tai sellaisiin, jossa vieraita on useasta eri maasta. Ystäväni häälehden takakannessa oli suomi–ruotsi–saksa–englanti -sanakirja, johon oli koottu tutustumista helpottavia fraaseja.

Millä sen voi tehdä?

  • Yleensä toimivin ratkaisu on taitto-ohjelma, kuten InDesign. Koska sitä ei kuitenkaan kannata hankkia pelkän häälehden takia, voi turvautua myös maksuttomaan, mutta kankeaan Microsoft-perheen Publisheriin. Ihan tavallinen Word toimii myös, etenkin jos haluaa tehdä yksipalstaisen lehden. Lehtityyliin kuitenkin kuuluu vähintään kaksi palstaa, jotka saa luotua erittäin jäykästi myös Wordilla. Valitse siis ohjelma, joka sopii omaan taitotasoon ja jolla saat ainakin hääparin mielestä kaunista jälkeä.
  • Budjetin mukaan täytyy myös valita, haluaako lehden painattaa vai tulostaa. Tulostus kuluttaa mustetta, mutta jos onnistuu pääsemään niin sanotusti ilmaisen tulostimen ääreen, kustannukset ovat hyvin minimaalliset ainakin itselle. Painattaminen maksaa tarjouksesta, halutusta laadusta ja painettavan tuotteen koosta ja väreistä riippuen muutamasta kymmenestä sentistä euroihin per kappale.
  • Kun tulostaa kirjasta epävirallisesta taitto-ohjelmasta, täytyy muistaa suunnitella sivut niin, että ne voi tulostaa suoraan kaksipuolisina pareina, ja koota sitten yhdeksi kirjaksi. Uskoisin kuitenkin, että jotkut tulostusasetukset tai ohjelmat pystyvät muokkaamaan tulostumisen sellaiseksi, että kirjaksi koontia varten ei tarvitse miettiä päänsä puhki sivu- ja aukeamapareja. Jos joudut niin kuitenkin tekemään, tee mallikappale käsin, kirjoita sivuille haluttu sisältö, ja ryhmittele liuskat ohjelmassa valmiiksi oikeaan järjestykseen.

Ulkoasuvinkkejä

  • Klassinen kirjanen: Tämän mallin kannalla olen ehdottomasti itse, mutta ulkoasun päättää tietenkin hääpari, elleivät he luovuta päätösvaltaansa kokonaan lehden tekijälle. Klassisessa mallissa on kaunis ja seesteinen kansikuva, suuri otsikko ja muutama tärppi sisällöstä nätisti sommiteltuna.
  • Juorulehti: Mallin voi toteuttaa joko yhdistelemällä sokkiotsikoita klassiseen taustaan, tekemällä naistenlehtityyppisen kannen tai ehdan Seiska-lehtisen. Siitä voi olla montaa mieltä, mikä kenenkin häihin sopii.
  • Leikekirja: Vaikka häälehti tehdään digitaalisesti, voi tyyliksi valita leikekirjan tai valokuva-albumin, jossa tieto on koottu vapaasti sommiteltuihin kuviin ja muistilappuihin.

Jos juhlakulttuuri mahtipontistuu Pohjolassakin, ennustan häälehdistä tai muista juhlakirjasista hyvää sivubisnestä jollekin. En kuitenkaan usko, että sillä toistaiseksi kukaan eläisi. Ennemminkin se kannattaa ottaa hyvänä taittoharjoituksena, hääparin auttamisena ja kevyenä askartelupuuhana. Jollekin graafisesta tai journalistisesta alasta innostuneelle, häälehti on hyvää harjoitusta, vaikka hattaraisen rakkausjuhlan muistolehtisestä onkin kyse. Toistaiseksi en ole tehnyt häälehtiä palkkiota vastaan, mutta saa toki tilata tekemään työn ihan rahasta.

Mitä mieltä olet juhlalehtisistä? Onko juhla- tai hääkulttuuri muuttumassa Suomessa entistä suureellisemmaksi?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa